En usko että asiakkaasi kiinnostaa sinua

On aika palata 8 palaverin viikkovauhtiin, ja monessa kohdassa pääsisi tosi paljon helpommalla jos oikaisisi. Tekisi vähän sinne päin. Käyttäisi vanhoja pohjia. Mutta asiakashan siinä kärsisi.

Olen päättänyt jo ajat sitten, että teen eri tavalla kuin monet muut. Olen valmis ottamaan hittiä. Siis pistämään hommaa omaan piikkiini, jos asiakas ei ole tyytyväinen tai kokee väljiä tunteita. Sinunkin pitäisi. Se pankki ei nimittäin ole pohjaton.

Välittämisen possuun kun kertyy killinkejä, siinä alkaa arvo painaa.

Harmittaa, kun kuulen että joku on tehnyt ne jutut joista sovittiin. Joo-o. Ei se oo parhaansa panemista. Harmittaa kun kuulen, että asiakkaat on odottaneet ihan mahtavia tuloksia ja saaneet puolet. Ja tuloksia on perusteltu sillä että on tehty sovitut asiat. Ei se lämmitä.

Harmittaa että se on yleistä.

Meistä monikaan ei mielestäni nimittäin välitä asiakkaistaan. Ehkä ei ole tarvinnut.

Testaa itsesi:

Jos pitää tiukan paikan tullen valita: laskutus vai hyvitys, kumman polun sinä valitset? Jos asiakas kyselee kovasti perusteita laskun yksityiskohdille, alatko perustella rivejä vai pohtia syytä? Jos asiakas vaikuttaa vastaanottavaiselta, mutta ei sitten kuitenkaan enää ihan niin innostunteelta kuin alussa, kysytkö mikä on pielessä?

Kumman urasta olet itseasiassa enemmän kiinnostunut, omasta vai asiakkaasi?

Pelkään että pyyhit epäröinnin mielestäsi ja jatkat muina ukkeleina hommiasi laskutusohjelman ruksutellessa. Tyydyt siihen että tehdään. Ehkäpä repiminen, hyvittäminen ja alusta aloittaminen toisi enemmän. Välittäisit ja tekisit kaikkesi. Hitto se ois hienoa!

Tänä syksynä mä aion tehdä vieläkin paremmin niin. Revin asiakkuudet auki, hyvitän tai teen alusta puolihuonot duunit ja teen paremmin sen millä päästään yhteisiin tavoitteisiin.

Tee säkin niin! Täst matkast tulee awesome.

 

Tämä kirjoitus on julkaistu LinkedIn Pulsessa.