Outi Vainionkulma-Immonen

Työhyvinvoinnilla ja viestinnällä on yhteys

Työhyvinvoinnilla ja viestinnällä on yhteys

Mitäs me nyt voitais tehdä kun ilmapiiri tuntuu kireältä eikä strategia oikein tunnu jalkautuneen tuotantoon saakka? Ikiaikainen kysymys, joka toistuu toistumistaan kulmahuoneissa, johtoryhmissä ja hallituksissa. Yritysten sisäinen kulttuuri on koetuksella etenkin juuri nyt, pandemian aikaan, kun yritysten on pakko muuttua kertarysäyksellä etäjohdettujen tiimien verkostoiksi, jotka käyttävät digityökaluja kuin vettä vaan.

Olemme valmentaneet esimiehiä ja johtoryhmiä sisäisen kulttuurin rakentamisessa. Valmennuksien yhteydessä olemme usein saaneet tutkittavaksemme asiakkaidemme työhyvinvointikyselyn tuloksia, ja trendi on niiden perusteella selkeä: tulokset ovat laskeneet, joko lehmänhäntämäisesti pitkän ajan kuluessa tai sitten nopeasti ja dramaattisesti. 

Syy huonontumisen trendiin lienee – ainakin osittain – jatkuva muutos, josta on tullut työelämän uusi normaali. Akuutti koronavirus on vain yksi vaihe muutoksen loputtomalla janalla, joskin sen vaikutus juuri nyt on musertava. Ilman pandemiaakin ihmisten on jo pitkään pitänyt sietää epävarmuutta ja väliaikaisuutta.

Oma osuutensa on toki ihan johtamisellakin. Eräs asiakkaani tokaisi kerran, että suomalainen johtajuus ei ole muuttunut sitten sotavuosien.

Miten teillä rakennetaan sisäistä viestintäkulttuuria?

Olemme tehneet havainnon: jatkuvasta muutoksesta huolimatta lähes kaikkia työyhteisön kipupisteitä mittaavia asioita on mahdollista parantaa – yllätys, yllätys – viestinnällä. 

Hyvinvointia mittaavat kysymyspatteristot vaihtelevat, mutta aiheet ovat suunnilleen samoja: työn merkityksellisyys, tavoitteiden selkeys, säännöllinen palaute, hyvä ilmapiiri. Nämä ovat asioita, jotka toteutuakseen vaativat säännöllistä kahdensuuntaista viestintää. Siis sitä, että kuullaan ja kuunnellaan, mitä kollegalla on sanottavanaan, sekä kerrotaan vastavuoroisesti, mitä itsellä on mielessä. 

Tooooosi yksinkertaista. Ja tosi vaikeaa. Koska kyse on ihmisistä ja ihmisyyteen liittyvistä tunteista ja tarpeista. 

Ihmisten tunteet ja tarpeet eivät perinteisesti ole olleet johdon agendalla kovin korkealla. Kliseinen “ihmiset ovat yrityksemme tärkein voimavara”-lausunto latistaa tunteet “voimavaraksi”, jota mitataan numeerisesti excelissä sairaspoissaolojen sarakkeessa. 

Niin kauan kuin kahdensuuntaisen viestinnän tärkeyttä ei tunnusteta eikä sitä toteuteta, haaveet hyvinvoivasta työyhteisöstä ovat haihattelua. 

Dialogitaidot sekä yhteistyöprosessit, jotka sallivat säännöllisen palautteen antamisen ja saamisen. Niitä meidän työelämä tarvitsee lisää – etenkin juuri nyt.

Jutellaanko?

Juodaan vaikka kahvit ja kerro,
kuinka voimme auttaa sinua.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.