Toinen toimisto – uhka vai mahdollisuus

Toimialallamme melko normaali tilanne menee yleensä näin:
Toimisto A: ”Hei tehdäänkö yhteistyötä?”
Toimisto B: ”Tehdään vaan! Mä voin avata vähän tätä meidän juttua.”
Toimisto A: ”Joo tosi mielenkiintoiselta kuulostaa. Mä esittelen asian meidän xyz-tiimille, niin palataan sitten konkretiaan.”

Eikä asiaan enää koskaan palata – paitsi siinä vaiheessa, kun toimisto A on kopsannut ideat ja myynyt ne ominaan asiakkailleen. Tai eihän asiaan sittenkään palata kuin ehkä korkeintaan toimisto B:n kahvipöydässä katkerien ja pettyneiden kommenttien muodossa.

Olen itsekin käynyt monta edellisen kaltaista keskustelua. 9 keskustelua 10:stä menee lopulta juuri noin. Yhteistyötä ei koskaan saada käyntiin tai vaisun alun jälkeen se on yhtä eläväinen kuin yksin jätetty huonekasvi heinäkuussa.

Miksi yhteistyö ei sitten onnistu?

Suomalainen sielu on kuuluisa siitä, että se on valmis maksamaan satasen, jotta naapuri ei saa viittäkymppiä. Sama pätee monesti myös toimistojen välillä: kakku koetaan niin kevyeksi, että on pakko lohkaista paloja mahdollisimman paljon vain itselle. Tämähän on pitkälti toki harhaluulo. Asiakas ostaa mielellään vähän enemmän, kun tulokset ovat hyviä ja hän itse pääsee helpolla – eli kun toimistot tekevät aitoa yhteistyötä.

Toinen mahdollinen syy on se, että vaikka aidosti olisi halua tehdä yhdessä, syystä tai toisesta ei olla valmiita näkemään vaivaa tuottamattomassa tutustumisvaiheessa. Tällöin tiimityö on yhtä väkinäistä kuin kouluaikojen ryhmätyöt randomisti valittujen ryhmäläisten kanssa. Kukaan ei uskalla liidata projektia, jottei loukkaa muita tai sitten liideriksi valikoituu arvan langettua täysin väärä tyyppi. Toisaalta kukaan ei myöskään tunne tiimikavereitaan kunnolla, joten työtä ei saada millään soljumaan kohti loisteliasta lopputulosta.

Kolmantena, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, yhteistyötä kampittaa toimistojen erilaiset kulttuurit ja toimintatavat. Kun arvopohja ja tapa toimia ovat törmäyskurssilla, on vaikeaa löytää duurisoinnun pohjaksi yhteistä säveltä. Tällöin tuntuu siltä kuin yrittäisi sovittaa kuutiota pyöreään reikään.

Hedelmällisen yhteistyön eli toimistoystävyyden kolmen ällän malli

Kun tehdään bisnestä, luonnollisesti homman täytyy olla kaikille osapuolille kannattavaa ja mielekästä. Miten tällainen lähes utopialta kuulostava tila sitten saadaan aikaan?

Läheisyys
Yhteistyökumppanin täytyy olla lähellä. Ei (välttämättä) fyysisesti, vaan nimenomaan henkisesti. Yhteneväinen arvomaailma ja ne monet pienet, mutta merkittävät tavat ovat jokaisen toimivan ystävyyssuhteen perusedellytys. Toimistosuhde on samalla tavalla ystävyyssuhde kuin mikä tahansa muukin. Kun henkinen yhteys on olemassa, käytännön asioista on helppo sopia ja pitää kiinni.

Läpinäkyvyys
Hyvään ystävyyteen ei kuulu asioiden pimittäminen toiselta. Toimistojen välillä läpinäkyvä tekeminen esimerkiksi rooleista ja hinnoista sopimisen yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää. Toisinaan on pystyttävä sanomaan suoraan hankaliakin asioita. Eikä pelkästään siksi, että tunnetusti valheella on lyhyet jäljet vaan nimenomaan siksi, että läpinäkyvä kumppanuus rakentaa pidemmän päälle luottamusta.

Luottamus
Ilman luottamusta ei ole yhteistyötä. Luotettava kumppani on luotettava läpi linjan. Se ei aja omaa etuaan toisen kustannuksella tai kaiva maata kumppanin jalkojen alta. Luottamus on siis kaiken pohja ja vaikka luottamus rakentuukin monesti useasta palasta ja ajan kanssa, sen eteen kannattaa tehdä töitä. Kun luottamus on tapissaan, homma toimii ja kaikki ovat tyytyväisiä – myös asiakas.

Me olemme onneksemme onnistuneet luomaan toimistoystävyyttä muutaman tarkkaan valitun kumppanin kanssa. Yksi näistä on Kram. Toimistoystävien kanssa on mielekästä ja tuloksellista tehdä töitä. Toimistoystäviä ei myöskään koskaan ole liikaa. Eihän?

Ystävällisin terveisin,
Marika


Marika Siniaalto
Toimitusjohtaja
Grapevine Media Oy
+358 45 674 4768


Kuva Katka Pavlickova, Unsplash