Kohta sataa henkilöbrändejä

Kevät on ollut napakka ja lämmin – kuin hyvä kädenpuristus. Sellainen aidon ja läsnäolevan ihmisen tapa tervehtiä muita.

Olen seurannut sen aikana hiljaa erilaisten henkilövaikuttajien työtä. Päähäni on jäänyt soimaan yksi biisi ylitse muiden. En malta odottaa syksyä ja sen sateita, sillä pudotuspelit alkavat.

Verkottunut maailma on mahdollistanut nopeat nousut ja vaikuttavien naamojen määrä on lisääntynyt feedeissämme. Vaikuttajia on ilmaantunut eetteriin todella yllättäviltäkin elämänaloilta. Sisältömarkkinointi on ollut osalla spontaania ja osalla varsin suunnitelmallista. Yksillä se on näkynyt luvuissa, toisilla ei.

Olen kyllästynyt seuraamaan niitä, jotka eivät puhu minulle. Olen lopettanut yleisönä olemisen, enkä palkitse tyhjyydestä tykkäyksillä. Sen sijaan olen lisännyt aktiivisuuttani niiden nostamisessa omalla kaistallani, jotka tuottavat arvoa laajalle joukolle arjessa.

Olen yleisö – minulla on valta

Henkilöt voivat tehdä itsestään kiinnostavia, mutta henkilönbrändäyksen tiputuspeleissä ratkaiseen aito halu olla läsnä, auttaa ja tehdä muutakin kuin sitä mikä on kuviin aseteltu.

Kyllästymme niihin, jotka saavat meidät katsomaan itseään hetken. Rakastumme niihin, jotka saavat meidät katsomaan itseämme pitkään. Ensin mainittuja on kuin sieniä sateella.

Toiseksi mainituilla on aina joko tarina, joka on totta monelle tai kiinnostava tapa tehdä jotain aivan tuiki tavallista. Yleensä he puurtavat siis sellaisten juttujen parissa jotka ovat meille kaikille tuttuja, mutta vaikeita. Perusasioita. He osaavat tehdä niistä helpommin lähestyttäviä, pilkkoa niitä paloihin – tai nostaa niiden arvoa. Heitä seuraan mielenkiinnolla syksylläkin.

Tekojen arvo kasvaa. Ja itseensä rakastuneet tipahtelevat kuin suuret, painavat vesipisarat asfalttiin. Plop. Kohta sataa.