Markkinointi on ihmiset

Mikä sarka kyseessä? Osaamisen on pakko olla leveää tai äärimmäisen syvää, kehittyä vauhdilla ja vielä tasolla jolle kukaan kilpailijoista ei yllä.

Tarvitaan hullua luovuutta ja pilkuntarkkaa numero-osaamista. Täytyy osata ostaa ja myydä, vetää projekteja ja ymmärtää tuotekehitystä. On huomioitava kaikkien näkökulmat – ja oireet. On pakko olla diplomaatti, hyvä esiintyjä tai ainakin innostava tyyppi. Mutta tätä työtä ei ole minkään lain tai asetuksen nojalla pakollista toteuttaa. Sitä ei edes ole aina virallisesti olemassa.

Se muhii nurkissa otona.

Ehkä siksi meillä suomalaisilla on niin outo suhde markkinointiin. Sitä ei ole pakko tehdä. Ei ole mitään yritystoimintasopimusta, jossa määrätään että yrityksen on solmittava asiantuntevan markkinointikykyä ylläpitävän toimijan kanssa sopimus, auditoitava osaaminen ja kehitettävä sitä suunnitelmallisesti. Tai että olisi painetta ostaa markkinoinnin käyttöön erikoisasiantuntijoiden palveluita, kun jossain aletaan oirehtia toimimattomista nettisivuista tai tehottomasta liidikoneesta? Ei tarvitse laatia tasa-arvosuunnitelmaa markkinoinnin ja myynnin tai tuotekehityksen välille.

Markkinoinnista ei tehdä tilinpäätöstä, eikä sitä kehitetä voimavarajohtamisen keinoin. Siitä ei pidetä kehityskeskusteluja tai laadita sen käyttöön etuohjelmia. Ei hoeta että ”markkinointi on yrityksen tärkein voimavara” tai pidetä yhteistoimintaneuvotteluja, jotta saataisiin markkinointi kuulumaan kaikille jatkossakin.

Ja voi hittiläinen, kun sillä olisi niin paljon annettavaa. Se voisi tehdä niin paljon nopeammin näkyviksi kokemukset ja tulokset. Se voisi digitalisoida meidän voimavaramme, pyöräyttää pilveen meistä koukkuja. Se voisi tehdä osaamisestamme totta muillekin kuin itsellemme, hoitaa suhteitamme ja haastaa meitä toteuttamaan lupauksemme. Se voisi nostaa meitä ihmisinä esille, arpinemme ja osaamisinemme. Heittää meidät vaikeisiin paikkoihin, josta selviäisimme. Se voisi pelastaa meidät.

Mitä jos siitä tehtäisiinkin yt-sopimus? Muodostettais tilannekuva ja hankittais oikea osaaminen. Pidettäis yllä markkinointikykyä. Tehtäis tilinpäätös ja istuttais saman pöydän ääreen sitä analysoimaan. Sanottais että se on tärkeää. Että se kuuluu kaikille. Rakastettais sitä. Tehtäis siitä helppoa.

Se alkaisi kukoistaa ja tehdä tulosta. Koska markkinointi ei ole funktio, se on ihmiset.

 

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Digitalist Network -palvelussa.