Työystävyys ravistelee irti epävarmuudesta

Jätän auton Ison ompun parkkihalliin ja lähden paikallistamaan Outia, Kramin Dame Content Ednaa. Meillä on lounastapaaminen yhteistyön aloittamisesta. Tapaaminen on mulle merkityksellinen: on perjantai 5.5.2017 - mun ihkaeka työpäivä täysipäiväisenä yrittäjänä. Toivon pääseväni osaksi kuulemani mukaan rentoa ja asiantuntevaa porukkaa - siis juuri sellaista, johon haluaisinkin kuulua.

Ajattelin ennen tapaamista, ettei alkuvaiheessa oleva yrittäjä varmaan kovan luokan toimistolta pahemmin keikkaa saisi. Jotain näyttöjä mulla jo oli, mutta itseluottamusta puuttui. Valmistauduin parhaani mukaan tapaamiseen kertoakseni, mitkä duunit mua sytyttää ja toivoin tekeväni edes jonkin tason vaikutuksen - siis saavani pientäkin keikkaa yrittäjyyden alkumetreille.

Aika kivastihan siinä lopulta kävi ;)

Ekaan Kram-asiakkuuteen pääsin mukaan syksyllä 2017, kun löytyi sopiva yhteinen toimeksianto. Pidin aloituspalaveria Skypellä Outin kanssa Halloween-meikit naamassa. Sen jälkeen tipahti pari muuta keikkaa (meikeistä huolimatta) ja pääsin tutustumaan paremmin muihinkin kramilaisiin. Taisin onnistua töissäni, sillä sain taas seuraavan ja sitä seuraavan casen työpöydälleni.

Suurin osa keikoista oli alkuun puhtaita sisällöntuotantotöitä. Itseluottamus ja suhde Kramiin kasvoivat, kun asiakaskeikat saatiin onnistuneesti toteutukseen ja asiakkailtakin tuli kiitoksia ja kehuja. Pikkuhiljaa toimeksiannot kasvoivat isommaksi yhteistyöksi: yksi artikkeli muuttui viideksi, uutiskirje strategian sanoittamiseksi, ja niin edelleen. Sittemmin ollaan pohdittu jo projektipäällikkyyttä.

Oho. Muhun luotetaan!

Aloin nähdä omat vahvuuteni ja tajuta, miten ne parhaiten voisi linkittää kramilaisten vahvuuksiin meidän yhteisten asiakkaiden hyväksi. Epävarma, kyyninen yrittäjänalku minussa lakkasi piipittämästä. Tilalle nousi itsevarma, kunnianhimoinen ja idearikas kollega, joka haluaa kasvattaa yhteistyötä kumppanina, ei alihankkijana.

Kram ei ole perinteinen markkinointitoimisto, joka ostaa alihankkijoilta palveluita ad-hoc-tarpeisiin. Sen toiminta perustuu kumppaniverkostomalliin, jossa keskiössä on oikean tekijän ja asiakkaan kohtaaminen ja kumppanuuden rakentaminen asiakkaan tarpeisiin peilaten.

Keskinäisen luottamuksemme kasvu on tuonut lisää vastuuta, mikä inspiroi mua yrittämään kovemmin. Jaan asiakkuuksista syntyvät ideat Kramin asiakasvastaaville, jotta niistä kehittyisi ideaa suurempia toteutuksia. Vinkkailen kramilaisista asiakkailleni, joiden tarpeisiin oma osaamiseni ei syystä tai toisesta vastaa. Suosittelen omia kollegoitani, kun jonkun osaaminen sopisi Kramin porukan jatkoksi.

It’s the #aissaatana way.

Jaa miksi juuri Kram?

Näin kumppanin näkökulmasta kramilaisessa työyhteisössä on ainakin 10 asiaa kohdallaan - and then some:

  1. Asiakas saa toimialaansa sopivimman kombon tekijöitä. Heistä näkemyksineen tulee ryhmä timanttisia taitajia, jotka ratkovat asiakkaan haasteet laadukkaalla, reippaalla ja suoraselkäisellä tekemisellä.
  2. Kramilaisen proikkarin valvovan silmän alla projektit hoidetaan alusta loppuun tyylillä. Jos toteutus ei vastaa ruotsinkielisen lifestyle-ohjelman tasoa, homma korjataan.
  3. Briiffit ovat selkeitä, kokonaisuudet on helppo hahmottaa ja tarjota. Jos eivät ole, ne selvitetään yhdessä.
  4. Tekijän työtä ja työn vaatimuksia ymmärretään. Työstä saa arvoisensa korvauksen ja työlle annetaan riittävästi aikaa.
  5. Työystävän jaksamisesta pidetään huolta. Deadlinet sovitaan yhdessä ja työkuormaa ei kasvateta liian suureksi. Tarvittaessa kollegaa jeesataan. Viikonloppu- tai iltatyöt eivät kuulu vaatimuksiin, jos ei niitä itse halua tehdä.
  6. Kramilainen ei jämähdä, se kehittyy aina. Sparrailu ja ideoiden heittely kuuluvat toimintakulttuuriin.
  7. Kramilainen on innoissaan omalla tontillaan. Yhteisestä intoilusta syntyy tonttirajat ylittävä näkemys, josta kumpuaa herätteleviä oivalluksia.
  8. Vastuuta annetaan niin paljon kuin sitä jaksaa kantaa. Kun on osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen kumppani, pääsee ylittämään itsensä uusissakin tehtävissä.
  9. Tunteet ovat sallittuja työystävien kesken. Joskus kiroillaan epäonnistumisia ja työhaasteita, toisinaan kikatellaan lapsellisuuksille vedet silmissä. Yksin ei tarvitse märehtiä eikä nauraa.
  10. Kilpailijalle pyllistely on ihan nounou. Kramilainen verkosto täydentää toistensa osaamista ja tarjontaa. Muut oman alan tekijät eivät ole uhka, vaan yhteistyömahdollisuus.

Kumppanuudessa mulle loppujen lopuksi kaikista tärkeintä on luottamus. Se on pohja kollegan työn kunnioitukselle ja yhdessä kehittymiselle. Se on tae, että duunit hoidetaan ajallaan, totutulla pieteetillä, eikä kollegaa jätetä yksin huolien tai huonojen vitsien kanssa. Se on lupaus ravistella irti epävarmuudesta, tsempata ja sparrata. Se on tahto jakaa hyvät ideat ja tehdä niillä bisnestä meille ja asiakkaille.

Inhoan itseäni vähän, kun käytän tätä ärsyttävää trendikästä ilmaisutapaa, mutta kirjoitan sen silti: #työystävät best <3

- Elina Mäkinen, Creebo

Photo by Simon Maage on Unsplash


Dream teamin rakentaminen - talvinen rantamaisema

Dream teamin rakennus

Me toimimme ja työskentelemme markkinointiviestinnän toimistossamme kumppaniverkostomallilla. Tavoitteenamme on aina unelmatiimin rakennus asiakkaalle. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa?

Kiteyttäisin sen itse näihin arvotekijöihin; osaaminen, asiakkaan ymmärrys, projektinjohto sekä ihmiset.

Kunkin verkostoomme kuuluvan ammattilaisen erityisosaaminen sekä persoona ovat aina keskeisin osa työtämme, kun rakennamme asiakkaalle parhaiten soveltuvinta tiimiä. Siis valitsemme kullekin asiakkaalle ja kuhunkin projektiin soveltuvimmat tekijät. Ja tässäpä se erityinen hienous verkostossamme piilee. Emme ole rajoittuneet Kramin toimistoseinien asettamiin rajoihin ja täällä käytössämme olevaan osaamispääomaan, vaan kauttamme asiakas saa pääsyn huomattavan laajaan sekä testattuun osaajajoukkoon*.

Samalla arvoon arvaamattomaan nousee projektien johtaminen ja asiakkaan ymmärrys. Ammattilaisten toimiessa etäällä toisistaan dream teamin onnistuminen vaatii mielestäni vielä piirun verran motivoivampaa ja kommunikoivampaa projektinjohtoa kuin lähitiimiä johdettaessa – nykyaikaisten projektinhallintatyökalujen merkityksellisyyttä unohtamatta. Ymmärrys asiakkaan toimintaympäristöstä ja haasteista toimii puolestaan projektinjohdon majakkana ja antaa suunnan tekemiselle.

Kolmantena kulmakivenä unelmatiimissä toimivat ihmiset ja heidän välisensä yhteistyösuhteet. Tukea oman osaamisen kasvuun ja toiminnan kehittämiseen saa ja pääsee myös antamaan tiimin jäsenenä. Tästä ihmisten välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen merkityksestä Jukka Niittymaa kirjoitti aiemmin syksyllä varsin ajatuksia herättävästi ja mm. Turo Lähteenmäkeä hienosti siteeraten.**

Tämä ihmistenvälisyys taitaakin olla se tekijä, joka on samalla kaikkein palkitsevin ja haastavin osa tiiminrakennustyössä. Kun tiimi on enemmän kuin osiensa summa, ja kun lopputuloksen lisäksi myös itse matka on ollut kasvua mahdollistava.

#asiakasymmärrys #dreamteam #kramillaonsaari #kumppaniverkosto #markkinointiviestinnänverkosto #projektinjohto #tiimi

*Kumppaniverkostoomme kuuluu jo 200 freelanceria ja erikoistunutta toimistoa. Kasvatamme ymmärrystämme kumppaneiden ja potentiaalisten kumppaneiden osaamisesta systemaattisesti ja jatkuvasti.  

**ks. http://jukkaniittymaa.com/2018/10/27/hyva-kulttuuri-ja-kuinka-synnytat-sen/


Pohdintoja palvelukokemuksesta

Pohdintoja palvelukokemuksesta ja muita havaintoja luksuselämän keskeltä

Palasimme männäyönä perheen lomareissulta Dubaista. Matka jätti mieleen paljon sulateltavaa - muun muassa palvelukokemuksesta.

En ollut koskaan aiemmin ollut vastaavanlaisen materiaalisen yltäkylläisyyden enkä palvelutason keskellä. Siis sellaisen, jossa puhtaat rantapyyhkeet odottivat joka aamu vain noutajaansa ja ovienavaajia tuntui sopivasti kulkevan koko ajan askeleen edellä. Mukavaa sekä samanaikaisesti ristiriitaisiakin tunteita herättävää.

Jäin tästä huolimatta miettimään, miten tämä autetuksi ja tuetuksi tulemisen tunne saataisiin tuotua entistä vahvemmin työelämäämme? Tällaiseen pohjoismaalaiseen työelämään kun ennemmin tuntuu linkittyvän yksintekemisen ja -pärjäämisen eetos, ja kiire syö voimaa inhimillisiltä kohtaamisilta ja vaimentaa helposti alleen hennot avunpyynnöt.

Me Kramissa yritämme parhaamme mukaan vastata niin suoriin projektipyyntöihin kuin kuulla myös ne hiljaisemmat avuntarpeet, joihin asiakaskohtaamisissa törmäämme. Me kramilaiset kutsumme tätä tukea ja palvelua työystävyydeksi. Sparraukseksi. Avuksi. Niin myötä- kuin vastamäissä. Ovia avaamassa meillä on tässä vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus ja puhtaiksi pyyhkeiksi heitämme kehään itse kunkin erityiset osaamisalueet.

Mikä sinulla saa tämän hyvällä tavalla autetuksi ja tuetuksi tulemisen kokemuksen syntymään? Mitä ajatuksia nämä havainnot sinussa herättävät?


Markkinoinnin ja viestinnän työpöytä: työelämän selviytymistaidot

Oma työrooli hallussa? Hyvä, mennään eteenpäin.

Roolin lisäksi työpöydän vasemmassa ylänurkassa on paikka omalle osaamiselle, arvoille sekä dialogi- ja valmistelutaidoille. Sellaisia työelämässä selviytymistaitoja. Näitä taitoja kannattaa myös pysähtyä pohtimaan ja kehittämään. Avuksi annamme joukon kysymyksiä:

Osaaminen

  • Mitä osaat, mitä sinun pitäisi osata?
  • Kuka voisi auttaa, jos osaamista pitäisi petrata?
  • Millaista viestintä- ja markkinointiosaamista organisaatiossasi on? Sinullahan voi olla vaikkapa talousosastolla kollega, joka on briljantti kirjoittaja. Tai koodarista voi kuoriutua lavakoomikko (tämä yhdistelmä on muuten ilmeisen yleinen, tiedän itse useamman) - joka nostaa firman juutuubin uusiin sfääreihin. 

Arvot

  • Mitkä ovat omat arvosi?
  • Miten ne näkyvät työelämässä, ovatko ne linjassa työnantajasi arvojen kanssa (esimerkiksi kestävä kehitys, suhtautuminen rahaan)?

Dialogi

  • Miten yhteistyö sujuu kollegoittesi kanssa? Oletko palaveri- ja kohtaamistilanteissa sihteeri, aloitteentekijä, haastaja vai yhteenvetäjä? Kuunteletko vai puhutko sujuvammin?
  • Jos et vielä ole tehnyt Myers-Briggs-testiä, se voi auttaa sinua hahmottamaan, miten käyttäydyt yhteistyö- tai ristiriitatilanteissa. Testi ei ole tieteellisen tarkka ja tuloksiin tulee suhtautua varauksella, mutta tämä testi on ns. parempi kuin moni huonompi. Netistä löytyy monta versiota, tämä esimerkiksi on aika kattava.
  • Nimeä tärkeimmät “sisäiset asiakkaasi” - eli ne henkilöt, joiden kanssa teet eniten yhteistyötä yli tiimi- tai organisaatiorajojen. Miten yhteistyö heidän kanssaan sujuu? Miten työskentelystä voisi saada vielä parempaa? Tarvitsisitko siihen apua?

Valmistelu

  • Kun eteesi tulee uusi projekti, miten suhtaudut siihen? Toimitko reaktiivisesti vai proaktiivisesti? Mistä lähdet etsimään tietoa?
  • Onko käytössäsi vuosikello valmistelun tueksi?
  • Onko organisaatiossa yhteinen tapa valmistella uusia asioita? Ellei, olisiko syytä luoda oma prosessi valmisteluun?
  • Millaista dataa on käytettävissäsi valmistelun tueksi?

 

Näiden kysymysten lisäksi työpöydältä löytyy ladattava työkirja valmistelun tueksi.

Toivottavasti näistä kysymyksistä ja työkirjoista on hyötyä. Anna meille palautetta, kommentoi, jaa, kiitä tai anna kritiikkiä - kaikki palaute on arvokasta, jotta voimme tehdä työpöydästämme vielä paremman!

Autamme myös mielellämme yllä olevien kysymysten ja pohdintojen kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä!


Markkinoinnin ja viestinnän työpöytä: rooli ja oma osaaminen

Kirjoitin jo aiemmin markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisten roolista. Väitin, että aika monessa organisaatiossa viestijän roolia ei ole määritelty oikein. Väitteellä on ihan tutkittua pohjaa: Harvard Business Review kirjoitti kesällä 2017 (The Trouble with CMO’s), että “80% of CEOs don’t trust or are unimpressed with their CMOs” - mikä johtuu siitä, että odotukset ja todellisuus eivät kohtaa.

Me ollaan huomattu, että sama pätee täällä kotimaassa ja koskettaa markkinointijohtajien lisäksi myös päällikkö- ja koordinaattoritason tekijöitä. Ei ole tavatonta, että firmaan palkataan “markkinointiassistentti”, jonka kuvitellaan taittavan esitteet, päivittävän somekanavat näppärillä, yleisöä sitouttavilla sisällöillä, laativan strategioita ja kasvattavan brändin tunnettuutta. Sitten ollaan pettyneitä aikaansaamattomuuteen, kun assariparan aika menee käyntikorttien, autoteippausten ja työasujen tilaamiseen.

Roolin määrittely on ihan avainasemassa siinä, miten omassa työssään viihtyy ja saa tuloksia aikaan.

Tämä on Kramin markkinoinnin ja viestinnän työpöydän ensimmäisen osan - rooli ja oma osaaminen - tärkein tehtävä. Lataa avuksesi työkirja, joka löytyy työpöydältä ensimmäisen luukun takaa, ja täytä se ajan kanssa. Jos se oli helppoa, onnittelut. Jos ei, on syytä istua alas esimiehen kanssa ja miettiä, mikä oma toimenkuva oikeastaan onkaan. Me voidaan myös auttaa analyysin tekemisessä, eli viestiä vain minulle (outi.vainionkulma@kram.fi) tahi Riinalle (riina.jokinen@kram.fi).

Ja antakaa meille palautetta, työpöytä ei varmasti ole vielä täydellinen!

Alla olevalla videolla avataan roolinmäärittelyasiaa vielä vähän tarkemmin ja annetaan kolme kysymystä, joiden avulla roolinmääritys pääsee käyntiin:

 

https://www.youtube.com/watch?v=57xU4hrflNE&t=1s

 


Markkinoinnin ja viestinnän työpöytä auttaa hallitsemaan kaaosta

Sen lisäksi, että liian monessa organisaatiossa viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen tuntee yksinäisyyttä oman työnsä sisältöjen kanssa, työ on aikamoista ad hoc -selviytymistä. Sähköposti täyttyy voisitko tehdä tämän asap -pyynnöistä, myyntipäällikkö kiukuttelee kun eilen tilattu esite ei tänään ollutkaan vielä valmis ja talousjohtaja tarkastelee viestintää ja markkinointia kulurivinä.

Onneksi on esimerkillisiäkin organisaatioita, joissa asiat ovat hyvin, mutta niille, jotka tarvitsevat apua kaaoksen hallintaan, olemme kehittäneet markkinoinnin ja viestinnän työpöydän.

Työpöytä on kokoelma työkaluja ja parhaita käytäntöjä, jotka jäsentävät viestijän työtä ja tekevät siitä selkeää, suunnitelmallista ja mitattavaa. Työpöytä auttaa myös kasvattamaan viestinnän ja markkinoinnin roolia ja vaikuttavuutta, sillä se osoittaa myös esimiehille ja organisaation johtoryhmälle, kuinka monimutkainen työsarka tämän päivän ammattiviestijällä on.

Viestijän työ kun ei ole pelkkää esitteiden taittoa, videoiden editointia ja somepostauksia. Ammattilaisen tulee ainakin ymmärtää mittausalgoritmeja ja muutosjohtamista - ja kaikkea siltä väliltä, asiakaskokemusta ja markkinaymmärrystä unohtamatta (tokikaan tätä kaikkea ei tarvitse tehdä itse).  

Kramin työpöytä sisältää kuusi osiota, jotka me avamme yksi kerrallaan tässä kevään 2018 aikana. Työpöytä on täällä; poimi parhaat vinkit talteen - ja anna meille palautetta! 

Tässäpä vielä sama asia selitettynä nykyaikaisen videokommunikaation keinoin:

https://www.youtube.com/watch?v=_pCp7HJ80hY

 


Markkinointipäällikkö, tiedätkö mikä on roolisi?

Viestijät-blogissa on käyty keskustelua viestintäammattilaisten alanvaihtohaluista. Vaikka viestintäalalla menee nyt lujaa - ainakin jos mitataan avoinna olevien työpaikkojen määrällä - ProComin, Viesti ry:n ja JAT ry:n teettämän kyselyn mukaan joka kolmas viestintäammattilainen haluaisi vaihtaa alaa.

Siis ei edes työpaikkaa, vaan ALAA.

Syitä? Vauhdikkaasti kasvava ja muuttuva ala johtaa omiin kykyihin kohdistuvaan uskonpuutteeseen. Koetaan, että omaa työtä ei kunnioiteta. Kilpailu työpaikoista on kovaa, mediapuolelta valuu jatkuvasti nimekkäitä toimittajia viestinnän puolelle. Osa kokee alan pinnalliseksi.

Vastaukset ovat hyvin tutun kuuloisia. Me selvitettiin viestintä- ja markkinointialan ammattilaisten tunteita viime vuonna. Yksinäisyys ja tuen puute työn sisältöjen kanssa oli silmiinpistävää: 72 prosenttia kyselyymme vastanneista koki yksinäisyyttä työssään vähintään kuukausittain. 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työ toisessa organisaatiossa olisi kiinnostavampaa kuin oma nykyinen työ.

Pysäyttävää. Ja aika vahva viesti näiden ammattilaisten esimiehille.

Esimiehet ovat hukassa yhä kasvavien osaamisvaatimusten kanssa eivätkä osaa johtaa saati tukea alaisiaan.

Toinen iso asia on rooli, minkä Elina Melginkin otti yllä linkatussa blogauksessaan esille. Väitän, että aika harvassa organisaatiossa viestintä- ja markkinointiammattilaisen rooli on määritelty oikein. Tyypillisesti markkinointipäällikön työpöydällä on ihan kaikkea käyntikorttien tilauksesta ja pikkujoulujen järjestämisestä markkinointi- ja viestintästrategian laatimiseen. Ja kaikkea siltä väliltä. Työtehtävien kirjo on tolkuttoman laaja. Ei kukaan pysty hanskaamaan kaikkea yksin!

Kannattaisiko pysähtyä ja miettiä, mikä se oma toimenkuva onkaan? Jos palaset on hukassa, ne pitää pistää paikoilleen. Ymmärtää, että minun ei tarvitse osata kaikkea itse.

Apua on tarjolla.

 

Edit: Lisätty tieto, että Viestinnän ammattilaiset 2017 -kyselyn tilaajina olivat ProComin lisäksi myös Viesti ry ja JAT ry.


Astetta vahvempi minä ja markkinatuntemus

Alkuvuonna tekemämme markkinointiviestijän tunteet -selvitys vahvisti koruttomasti ennakkofiiliksemme siitä, että valtaosa (72%) viestinnän ja markkinoinnin tekijöistä kokee säännöllisesti työyksinäisyyttä työssään. Tämän turhan työyksinäisyyden poistamiseen me paiskimme nyt töitä keinoja kaihtamatta -asenteella.

Vertaiset ympärilläni

Kokosimme rakennusalalla toimivista markkinointikollegoista vertaisverkoston, joka tapasi lokakuun alkupuolella. Saamaamme palautetta lukiessani en voi kuin ihmetellä kuinka pienillä teoilla ja inspiroivalla uratarinalla voi vaikuttaa. Usein jo se riittää, että tietää jonkun muunkin pähkivän samankaltaisten haasteiden kanssa. Ettei olekaan yksin.

“Parasta oli vertaistarinat. Tunne siitä, että jakaa samoja haasteita. Fiilis luottamuksesta.”

“Oli sellainen fiilis, että myös omista epävarmuuksista voi puhua vapaasti.”  

“Olen otettu ja kiitollinen, että minut on “ilmiannettu” ja saan olla mukana tässä joukossa.”

Työkaluja muutoksen tekemiseen

Myös konkreettiset esimerkit, parhaat käytännöt, työkalut ja toimintatavat ovat haluttua valuuttaa vertaisten kohtaamisessa. Miten oikeasti ratkoa niitä työarjen haasteita, ja miten saa kehitettyä asioita, joissa tuntuu muuri tulevan vastaan.

Muutosta halutaan olla tekemässä myös omaa työtä laajemmin.

“Itse toivon ryhmämme miettivän, mitä me voimme tehdä ja miten, jotta saamme maailmaamme ympärillämme muuttumaan - miten määrittelemme mitä meidän mielestä markkinointi tällä alalla on ja miten sitä johdetaan?”

Tämän blogikirjoittajan ja vertaisverkoston fasilitoijan päivän pelastivat kuitenkin nämä sanat.

“Teillä on ‘hiukan’ lämmin ja osallistuttava tyyli toimia ihmisten kanssa. Lopuksi siis pieni, mutta sitäkin isompi sana: Kiitos!”


Kramin arvot: Gloria

Meillä on Tavoite. Sellainen isompi, pidemmän aikavälin juttu. Haluamme nostaa markkinoinnin ja viestinnän tasoa suomalaisissa yrityksissä. Toisaalta se tarkoittaa yksittäisten viestijöiden osaamisen kasvattamista, toisaalta taas viestinnän ja markkinoinnin mahdollisuuksien ymmärtämistä. Siis sitä, että yrityksen johto oikeasti ymmärtää, mikä on viestinnän ja markkinoinnin rooli ja mitä niillä voi saada aikaan.

Kuten esimerkiksi kasvattaa ja kiihdyttää liikevaihtoa, hallita riskejä ja tasoittaa kausivaihteluita.

Osaamisen ja roolin kasvattaminen tiivistyi kolmanneksi arvoksemme: gloria.

Gloria voi kuulostaa fancylta, mutta siksi se on juuri sopiva sana. Sen alle nivoutuvat rohkeus, ammattiylpeys, integriteetti, työn merkityksellisyys ja palaute.

Jokainen kunnianhimoinen ammattilainen tarvitsee sopivasti gloriaa.

Arjen tekemisen tasolla tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme nousemaan aktiviteettien yläpuolelle, luomaan arvoa. Tavoitteena on että meidän asiakkaat on f****** awesome! Ja nehän on!

***

No, jos ihan totta puhutaan, ei jokainen päivä ihan täyttä gloriaa ole - ihmisiä mekin vain olemme. Mutta jo pelkästään se, että gloria siintää kirkkaana tavoitteena, auttaa pääsemään eteenpäin silloinkin kun projekti on jumahtanut paikoilleen ja lupaava prospektiasiakas ei enää vastaakaan puhelimeen... Sitäkin joskus tapahtuu.

Apu, Seura ja Gloria. Nämä arvot eväinämme kohti Tavoitetta!


Kramin arvot: Seura

Joitakin vuosia sitten työskentelin viestintäpäällikkönä eräässä yrityksessä, jonne tulin suoraan edellisestä työpaikastani viestintätoimistosta. Näkemykseni ja ymmärrykseni alan trendeistä ja kehityssuunnista olivat siis kohtuullisen hyvällä tolalla (toimistoissa kun on oltava kehityksen aallonharjalla).

Muistan sen musertavan yksinäisyyden tunteen joka välillä iski. Vastuullani olivat kaikki viestintään ja markkinointiin liittyvät asiat käyntikorttien tilauksesta viestintästrategian rakentamiseen - ja kaikki siltä väliltä. Ei tekemisen ja asioiden kirjo yksinäisyyttä aiheuttanut vaan se, että minulla ei ollutkaan enää sellaista kollegaa, jolta kysyä neuvoa ja sparrailla arjen pienissä pulmissa. Tehdäkö video vai videosarja, kannattaisiko tätä tilaisuutta nostaa bannerimainonnalla? Mikä viestin kärki valita sidosryhmien tavoittamiseen? Mistä löytää sopiva digikumppani?

Vaikka yrityksessä olikin mahtavia oman alansa ammattilaisia, olin vailla substanssitukea, työystävää.

Nyt olen onnekas: olen osana mahtavaa Kramin tiimiä rakentamassa työystävyyttä. Sillä en suinkaan ole ainoa, joka on kokenut yksinäisyyttä.

Nykyaikainen viestintä ja markkinointi vaativat todella laajaa osaamisen kirjoa - kukaan ei voi yksin hallita kokonaisuutta. Ajattelemme, että jos jokin asia on vaikea, sitä ei pidä tehdä yksin. Meille seura on ystävyyttä, sitä, että ollaan yhdessä vahvempia, jaetaan ja pallotellaan. Se tarkoittaa käytännössä osaamisen jakamista ja mentorointia, työpöydän järjestämistä ja kasassa pitämistä, suunnitelmallisuuden edistämistä.

Emme usko tekemisen ulkoistamiseen vaan yhdessä tekemiseen.

Emme siis tee töitä asiakkaalle, vaan asiakkaan kanssa. Tai kollegalle, vaan kollegan kanssa.

Jos apu on koodattu Kramin ytimeen, niin on seurakin.