Toinen toimisto – uhka vai mahdollisuus

Toimialallamme melko normaali tilanne menee yleensä näin:
Toimisto A: ”Hei tehdäänkö yhteistyötä?”
Toimisto B: ”Tehdään vaan! Mä voin avata vähän tätä meidän juttua.”
Toimisto A: ”Joo tosi mielenkiintoiselta kuulostaa. Mä esittelen asian meidän xyz-tiimille, niin palataan sitten konkretiaan.”

Eikä asiaan enää koskaan palata – paitsi siinä vaiheessa, kun toimisto A on kopsannut ideat ja myynyt ne ominaan asiakkailleen. Tai eihän asiaan sittenkään palata kuin ehkä korkeintaan toimisto B:n kahvipöydässä katkerien ja pettyneiden kommenttien muodossa.

Olen itsekin käynyt monta edellisen kaltaista keskustelua. 9 keskustelua 10:stä menee lopulta juuri noin. Yhteistyötä ei koskaan saada käyntiin tai vaisun alun jälkeen se on yhtä eläväinen kuin yksin jätetty huonekasvi heinäkuussa.

Miksi yhteistyö ei sitten onnistu?

Suomalainen sielu on kuuluisa siitä, että se on valmis maksamaan satasen, jotta naapuri ei saa viittäkymppiä. Sama pätee monesti myös toimistojen välillä: kakku koetaan niin kevyeksi, että on pakko lohkaista paloja mahdollisimman paljon vain itselle. Tämähän on pitkälti toki harhaluulo. Asiakas ostaa mielellään vähän enemmän, kun tulokset ovat hyviä ja hän itse pääsee helpolla – eli kun toimistot tekevät aitoa yhteistyötä.

Toinen mahdollinen syy on se, että vaikka aidosti olisi halua tehdä yhdessä, syystä tai toisesta ei olla valmiita näkemään vaivaa tuottamattomassa tutustumisvaiheessa. Tällöin tiimityö on yhtä väkinäistä kuin kouluaikojen ryhmätyöt randomisti valittujen ryhmäläisten kanssa. Kukaan ei uskalla liidata projektia, jottei loukkaa muita tai sitten liideriksi valikoituu arvan langettua täysin väärä tyyppi. Toisaalta kukaan ei myöskään tunne tiimikavereitaan kunnolla, joten työtä ei saada millään soljumaan kohti loisteliasta lopputulosta.

Kolmantena, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, yhteistyötä kampittaa toimistojen erilaiset kulttuurit ja toimintatavat. Kun arvopohja ja tapa toimia ovat törmäyskurssilla, on vaikeaa löytää duurisoinnun pohjaksi yhteistä säveltä. Tällöin tuntuu siltä kuin yrittäisi sovittaa kuutiota pyöreään reikään.

Hedelmällisen yhteistyön eli toimistoystävyyden kolmen ällän malli

Kun tehdään bisnestä, luonnollisesti homman täytyy olla kaikille osapuolille kannattavaa ja mielekästä. Miten tällainen lähes utopialta kuulostava tila sitten saadaan aikaan?

Läheisyys
Yhteistyökumppanin täytyy olla lähellä. Ei (välttämättä) fyysisesti, vaan nimenomaan henkisesti. Yhteneväinen arvomaailma ja ne monet pienet, mutta merkittävät tavat ovat jokaisen toimivan ystävyyssuhteen perusedellytys. Toimistosuhde on samalla tavalla ystävyyssuhde kuin mikä tahansa muukin. Kun henkinen yhteys on olemassa, käytännön asioista on helppo sopia ja pitää kiinni.

Läpinäkyvyys
Hyvään ystävyyteen ei kuulu asioiden pimittäminen toiselta. Toimistojen välillä läpinäkyvä tekeminen esimerkiksi rooleista ja hinnoista sopimisen yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää. Toisinaan on pystyttävä sanomaan suoraan hankaliakin asioita. Eikä pelkästään siksi, että tunnetusti valheella on lyhyet jäljet vaan nimenomaan siksi, että läpinäkyvä kumppanuus rakentaa pidemmän päälle luottamusta.

Luottamus
Ilman luottamusta ei ole yhteistyötä. Luotettava kumppani on luotettava läpi linjan. Se ei aja omaa etuaan toisen kustannuksella tai kaiva maata kumppanin jalkojen alta. Luottamus on siis kaiken pohja ja vaikka luottamus rakentuukin monesti useasta palasta ja ajan kanssa, sen eteen kannattaa tehdä töitä. Kun luottamus on tapissaan, homma toimii ja kaikki ovat tyytyväisiä – myös asiakas.

Me olemme onneksemme onnistuneet luomaan toimistoystävyyttä muutaman tarkkaan valitun kumppanin kanssa. Yksi näistä on Kram. Toimistoystävien kanssa on mielekästä ja tuloksellista tehdä töitä. Toimistoystäviä ei myöskään koskaan ole liikaa. Eihän?

Ystävällisin terveisin,
Marika


Marika Siniaalto
Toimitusjohtaja
Grapevine Media Oy
+358 45 674 4768


Kuva Katka Pavlickova, Unsplash


Vierasblogi: It´s time to reset your 2018 - pienet aineistot ja yhteisöllisyys markkinoinnin trendeinä

Musiikin suoratoistopalvelu Spotify ehdottaa sinulle kappaleita, joita et tiennyt haluavasi kuulla. Tämä edustaa kauniilla tavalla sitä mihin nykyteknologian avulla parhaimmillaan pystytään. Spotify hyödyntää muiden teknologiayritysten kuten Googlen tai Facebookin tavoin liiketoiminnassaan suuria aineistoja - Big Dataa. Parhaimmillaan tekoäly on kuin moderni pesukone, joka antaa meille mahdollisuuden viettää enemmän vapaa-aikaa lasten, puolison ja ystävien kanssa tai tehdä uudenlaista arvo-ohjautuvaa työtä.

Tekoäly ja suuret aineistot eivät kuitenkaan korvaa ihmistä, yhteisöä ja vuorovaikutusta. Suuret aineistot osoittavat sen, mitä me oikeasti tarvitsemme. Ei, emme tarvitse satoja - saati tuhansia - some-kontakteja elääksemme autuaan onnellisesti. Muutama ihminen ja pienet ryhmät ovat inhimillisen kantokyvyn pilarit. Samalla tavalla markkinointiviestinnässä, brändin hallinnassa tai innovaatioiden johtamisessa yksilöt ja pienet ryhmät ratkaisevat. Parempaa asiakasymmärrystä voidaankin saavuttaa pienillä aineistoilla.

Tanskalainen brändiguru Martin Lindström uskoo, että Big Datan vastakohdan eli pienten aineistojen, Small Datan avulla on mahdollista nähdä paremmin ihmisten käyttäytymistä. Ihmisten käyttäytyminen on keskeisessä roolissa erityisesti business to consumer -liiketoiminnassa.

Pienet aineistot, kuten äänet, tuoksut, tunteet, käyttäytyminen, teot, liikkeet, ratkaisut, katseet, sanat ja kirjoitukset vahvistavat asiakasymmärrystä

Se mitä Big Data jättää huomioimatta, mutta Small Data kertoo, liittyy arjen hetkiin. Arki on täynnä erilaisia hetkiä, joista voi syntyä merkityksellisiä tapahtumia ja tapahtumien ketjuja. Keität kahvia, ajattelet, luot lumet, saunot, puhut, kuuntelet, tunnet kylmän, lajittelet roskat, riitelet, hermostut... Ajattele ensirakastumista, kodin ostoa, naimisiin menoa, remonttia, lomaa, lapsen syntymistä, valmistumista, uutta työpaikkaa tai matkaa ulkomaille. Nämä hetket ovat paremman asiakasymmärryksen johtolankoja.

Uudet oivallukset ja ainekset syntyvät arjessa yllätyksellisesti. Näihin pieniin arjen hetkiin voidaan päästä käsiksi RESET-palvelun avulla. RESET auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin asiakkaitaan sekä innovoimaan uusia asiakaslähtöisiä tuotteita ja palveluita.

Palvelu perustuu tutkimuksen hyödyntämiseen markkinointiviestinnässä, brändin hallinnassa ja innovaatioiden johtamisessa. Siinä hyödynnetään yhteiskunta-, käyttäytymis- ja muotoilutieteiden menetelmiä, laadullista tutkimusta ja pieniä aineistoja. Palvelun avulla voidaan uudistaa esimerkiksi ruokakaupan tai autonhuollon palvelukokemusta, kehittää pankki- tai tietoliikenneoperaattorin palveluita, innovoida uusia tuotteita, vahvistaa yrityksen brändiä tai parantaa asiakaskokemusta koulussa, sairaalassa tai jätteen lajitteluasemalla.

Pienten aineistojen avulla tapahtuva asiakasymmärryksen lisääminen lähtee ihmisestä ja edellyttää näkökulman siirtämistä yksilöön ja ryhmiin. Ei siis riitä, että kysymme ”kuinka iloiseksi tulit palvelusta tänään”, vaan ongelmaa on lähestyttävä läheltä ihmistä – hänen arjestaan. Ihmiskeskeisyyttä ja luovaa markkinoiden uudistamista korostavat myös liikkeenjohdon strategit W. Chan Kim ja Renée Mauborge uudessaan kirjassaan ”Blue Ocean Shift”. Ainekset strategiselle siirtymälle siniselle merelle löytyvät pienistä aineistoista.

Small Datan, yksilöiden, yhteiskunnallisuuden ja yhteisöjen avulla tapahtuva markkinointi on ihmiseen menevää

Tämä on syytä ymmärtää. Finlayson nosti markkinointiin sukupuolten välisen tasa-arvon ja Jukka Kurttila on brändännyt itsestään mainion yhteiskunnallisen keskustelijan. Nämä ratkaisut ovat hyödyttäneet myös Finlaysonin liiketoimintaa. Entisenä tutkijana ja mainosmiehenä Jukka Kurttila tietää mistä narusta vetää. Myös Valio ja Kesko ovat käynnistäneet yksinäisyyteen kohdistuvia kampanjoita. Mainostajien liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki on sanonut, että yritykset näkevät markkinoinnin strategisena ja kokonaisvaltaisena asiana. Tähän liittyy myös alati laajeneva yhteiskuntavastuu.

Ympäristövastuu ja kiertotalouden ratkaisut ovat nykyään erottamaton osa liiketoimintaa, jota myös kuluttajat arvostavat. Vuosi 2018 on laajan yhteiskuntavastuun, Small Datan ja yhteisöllisyyden realisoitumisen ensimmäisen vuosi. Tätä tavoitetta tukee myös RESET-palvelu.

 

 

Jarkko Tirronen, YTT

RESET-palvelun kehittäjä

Lue lisää Jarkon ajatuksia blogista


Blogikierrätystä: Hei, sä oot loistava, mä haluan myydä sua!

Vauhtia piisaa - paljon on tehtävää, myytävää ja säädettävää. Me ollaan innoissamme!

Kramia ei olisi ilman mahtavaa verkostoa - teitä tekijöitä ja rautaisia ammattilaisia, joita on ilo tarjota asiakkaillemme. Kun toiminta laajenee, tarve yhä isommalle verkostolle kasvaa. Etsimme siis tekijöitä! Hyviä tyyppejä, asiakaspalvelutaitoisia ammattilaisia, sisällöntuottajia, graafikoita, visualisteja, videokuvaajia, somevelhoja, 3d-nörttejä...

Ilmianna itsesi tai kaverisi!

Tähän päivään sopii Annin blogaus viime vuodelta, se pitää edelleen paikkansa:

 

"Mä osaan myydä ja sä osaat tehdä. Mitä jos yhdistetään meidän osaaminen ja tehdään tätä yhdessä?

Suhdetoimisto Kramissa me olemme sitä mieltä, että myynti on asiakkaan aitoa auttamista parhailla tekijöillä. Se ei ole tyrkyttämistä, tuputtamista tai turhaa pommitusta, vaan aidosti niitä tekoja joista on asiakkaalle hyötyä.

Me keräämme markkinointiviestinnän parhaat ammattilaiset, ne kaikista mahtavimmat tyypit, osaksi Työystävien jengiä ja teemme asiakkaillemme sen avulla parasta asiakaskokemusta - toimistoriippumattomasti. 

Miltä kuulostaa tilanne, jossa asiakastiimissä seuraavan kerran istuukin sinun lisäksesi liuta muita markkinointiviestinnän rautaisia ammattilaisia – oli heidän taustansa sitten freelanceriydessä tai eri toimistoissa? Tähän tiimiin on käsin koottu tarkasti juuri se osaaminen jota asiakas sillä hetkellä tarvitsee. Samaan aikaan sinä pääset tekemään juuri sitä missä olet ihan timantti, ilman myyntipainetta, ilman kaiken vetovastuuta?

Uskomme, että paras asiakaskokemus syntyy vain silloin kun jokainen tiimissä saa tehdä sitä, missä on aidosti hyvä, ja sitä johon tuntee intohimoa.
Samaan aikaan syntyy myös paras kumppanikokemus.

Laita mulle viesti, niin mietitään yhdessä mihin sua voitaisiin myydä."


Asiakkaan suusta: "Kram ei ole tavallinen markkinointitoimisto"

Disclaimer: tämä postaus sisältää häpeilemätöntä oman hännän nostamista

Meillä on mahtavia asiakkaita.

LeasePlan on Kramin asiakkaista pitkäikäisin. Olemme vuosien aikana kasvattaneet ja vahvistaneet markkinoinnin roolia ja samalla rakentaneet yritykseen markkinoinnin prosesseja muun muassa sisällöntuotantoon ja markkinoinnin automaatioon. Kiinnostavaa ja palkitsevaa. Myös asiakkaan mielestä.

Ellet usko, katso ja kuuntele itse. LeasePlanin tj Petteri Pihlas kertoo, miten olemme olleet avuksi:

 


Vierasblogi: Digieksyneestä digivoittajaksi

Suomalaiset pk-yritykset ovat pääasiassa surkeita hyödyntämään digitaalisuutta, kertoo Googlen, Vainu.io Softwaren ja Suomen Yrittäjien tekemä tuore selvitys. Selvityksen mukaan suurin osa pienistä ja keskikokoisista yrityksistä voidaan luokitella joko digipudonneiksi tai digieksyneiksi.

Maria Sillanpää, Founder & CEO, Digios

Digipudonneiksi selvityksessä luokitellaan yritykset, joilla ei ole mitään toimintaa verkossa (35% pk-yrityksistä). Responsiiviset verkkosivut puuttuu 56%:lta pk-yrityksistä. Yrityksistä 79 % ei hanki asiakkaita verkkomainonnalla, vaikka niillä olisi jonkinlaiset verkkosivut. Karua kieltä, vai mitä?

”Digivoittajien” joukkoon kyseisen selvityksen mukaan kuuluu vain noin 12 % yrityksistä. Nämä yritykset pitävät digitaalista toimintaa oleellisena osana liiketoimintaansa ja tarjoavat jatkuvasti tietoa ja palveluja verkossa. Miten saataisiin entistä useampi suomalainen pk-yritys käännettyä digivoittajaksi? Pohdimme asiaa yrittäjäkollegani Laura Pääkkösen kanssa.

Menestyvien pk-yritysten voimavaroja tulevaisuudessa ovat digitaalinen kehitys, verkostot ja henkilöbrändi

Modernien digipalveluiden ohella sosiaalinen media ja verkostot ovat avainasemassa pk-yritysten menestystä ajatellen. Ilman jatkuvaa läsnäoloa ja oman osaamisen jakamista niissä kanavissa, joissa asiakkaat jo ovat, on yrityksillä vaara jäädä kilpailijoiden jalkoihin. Sosiaalinen media onkin muodostunut yhä useammalle pk-yritykselle kaikista tärkeimmäksi markkinointi- ja myyntikanavaksi.

Työstän parhaillani tutkimusta yrittäjän henkilöbrändin rakentumisesta sosiaalisessa mediassa ja henkilöbrändin vaikutuksista yrityksen menestykseen. Olen havainnut, että vahvan henkilöbrändin omaavia yrittäjiä yhdistää verkostojen hyödyntäminen sekä sisääntulevien asiakasyhteydenottojen kasvu. Haastattelemilleni yrittäjille aktiivisuus somekanavissa sekä suunnitelmallinen brändin rakentaminen on tosiaan tuottanut tulosta, sillä he kertoivat kasvusta yhteydenottojen määrässä sekä yrityksensä liikevaihdossa. Tärkeitä kanavia tällaisten asiantuntijayrittäjien myynnissä ja markkinoinnissa ovat muun muassa ammatilliset blogit, LinkedIn, Facebook, Twitter ja YouTube. Toisaalta myös visuaalisten alojen yrittäjät voivat hyötyä paljonkin esimerkiksi Instagramin ja Pinterestin suunnitelmallisesta käytöstä yritysviestinnässä.

Viime kuukausina myös ammatillisten Facebook-ryhmien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Monet yrittäjät ja asiantuntijat löytävät sekä asiakkaita että ammatillista sparrausta näistä keskusteluryhmistä. Markkinointialan yrittäjänä itselleni tärkeitä Facebook-ryhmiä ovat muun muassa Yrittäjät, Naisyrittäjät, Markkinointikollektiivi sekä Digitalist Network Developers. Saatan usein kysyä apua esimerkiksi johonkin ohjelmaan liittyvään tekniseen haasteeseen sopivasta Facebook-ryhmästä. Joskus olen pyytänyt myös ryhmäläisten mielipidettä johonkin viestinnälliseen asiaan. Usein hyvä vastaus ongelmaani tulee muutamassa minuutissa. Kyseiset ryhmät ovat olleet myös tärkeitä liikenteen lähteitä, kun tarkastelen ammatillisen blogini lukijakuntaa. Viime aikoina näistä kanavista on alkanut tulla myös mukavasti asiakasyhteydenottoja sekä yhteistyöehdotuksia.

 Hyödynnä verkostojen voima

Tänä päivänä yrittäjän on hankalaa, ellei jopa mahdotonta kasvattaa liiketoimintaansa yksin. Tarvitsemme erilaisia verkostoja, toisia yrittäjiä ja ammattilaisia, joiden kanssa voimme kehittää toimintaamme, tehdä yhteistyötä ja suositella toisiamme eteenpäin omassa verkostossamme.

Luotan itse myös verkostojen ja yhteistyön voimaan siinä määrin, että suunnittelen kahden yrittäjäkollegani, Laura Pääkkösen ja Johanna Kinnarin, kanssa yrittäjille sekä pk-yritysten johdolle suunnattuja some-workshoppeja lokakuulle. Missionamme on nostaa suomalaisten pk-yritysten digimarkkinointi- ja myyntiosaaminen uudelle tasolle.

Tervetuloa siis mukaan Somemarkkinoinnin tehopäivään Hotel Haveniin Helsinkiin lokakuussa. Koodilla ”Kram” tarjoamme -15% alennuksen tilaisuuden ovh-hinnasta 299€. Lisätietoja digios.fi

 

Maria Sillanpää
Toimitusjohtaja
Digimarkkinointitoimisto Digios

 

Kuvat: Valokuvaaja Johanna Kinnari

Artikkelin pääkuvassa Maria Sillanpää (vas.), Johanna Kinnari, Laura Pääkkönen (oik.)

 

 

 


Tonttutanssi, only for you my friend!

Tämä vuosi on ollut käänteentekevä. Siksipä ensi vuodeksi on asetettu uudet, inspiroivat tavoitteet. Uusia työystäviä rekrytään sekä tekijöiksi että asiakkaiksi ja vanhat tutut vierihoidetaan paremmin kuin koskaan ennen. Siinähän sitä jo onkin lupausta kerrakseen.

Hyvää Joulua ja intohimoista tulevaa vuotta!

 

A year has once again passed and it has been a fabulous one! We are going strong towards 2017, recruiting new workfriends and customers, making sure the "oldies but goldies" stay happy.

Cheers to you all, Merry Christmas and let's make next year great again! 

 

https://youtu.be/aJX3uOLBhIg

 


Asiakkaan potentiaali on johtamiskysymys

Oletko koskaan ajatellut, että kasvattaisit oman erinomaisuutesi hieromisen sijaan asiakkaasi kykyä ostaa isoja juttuja? Siis asiakkaan potentiaalia. Tekisit polvet verillä työtä, joka palkitaan vasta huomenna.

Millaiseen ajatteluun asiakas voisi tarttua, saada siitä ravintoa ja kasvaa sinulle erityisen kiinnostavaksi? Antaisit jotain itsestäsi uudelle yleisölle, etkä heittelisikään koukkuja vain niille, jotka ovat jo puutuneet isouteensa.

Aihetta pohtiessani, törmäsin LinkedIn:ssä postaukseen, jossa kehuttiin kuinka EY on uudistanut pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun saittinsa. Epäröin. Kiinnostuin. Epäröin kiinnostustani. Klikkasin linkkiä. (En muuten löydä enää etsimälläkään tuota kyseistä sivua.)

Kahta kieltä yhdistelevien, mobiilissa pykivien, ja terminologialla kuorrutettujen valikoiden latautuessa mietin: voisinko olla tosiaan tälle yritykselle potentiaalinen, vakavasti otettava asiakas. Kasvu on meille itsestäänselvyys.

Sain kohdata sivustolla viisaita sanoja:

  • "Maailman muutosvauhdin yhä kiihtyessä ajankohtainen tieto on entistäkin tärkeämpää."
  • "Yritysten tulee tunnistaa uudet toimintamahdollisuudet ja erottua kilpailijoista strategisesti."
  • "Kattava aluetoimistoverkkomme osana kansainvälistä EY-organisaatiota antaa meille mahdollisuuden palvella asiakkaitamme missä päin maailmaa tahansa.

Ihan kettu sama! Sitten jatkoin matkaani.

Tein varmasti huonon päätöksen, kun en ostanut tuota sisältöä. Sillä saletisti jossain siellä uumenissa olisi se tyyppi, joka voisi rinta roihuten ymmärtää ja palvella meitä ja ajatuksiamme kasvusta. Mutta me emme kohtaa ikinä.

Mietin sitä, kuinka monet yritykset tähyävät lihavien suuryritysvuosien jälkeen markkinoille, jossa pienet ja keskisuuret yritykset ostavat palveluita. Jotkut koska on pakko, toiset nähdessään mahdollisuuksia. Millaisia täkyjä he heittävät, keitä tunnistavat potentiaalikseen ja millaiseen palveluun pystyvät? Osaavatko johtaa pieniä isoiksi.

Sillä siitähän tässä on kyse. Kohtaanko myyjänä asiakkaan, jonka potentiaalia voin johtaa?

Ymmärtääkseni potentiaalin, on tehtävä aika paljon työtä ja nähtävä vaivaa. Todennäköisimmin käy nimittäin niin, että asiakkaalle jää vain haalistuva muisto jostakin aivan liian vaikeasta tai täysin itsestäänselvästä bulkista.

Työstäisin näitä:

  • Mitä sellaista asiantuntemusta tai strategista kyvykkyyttä sinulla on, jonka asiakkaasi voisi omaksua ilmaiseksi?
  • Mikä itseasiassa tekee potentiaalisen asiakkaan kiinnostavaksi? Mistä saat sen tiedon?
  • Miten sinä voisit auttaa johtamaan asiakkaan potentiaalia?
  • Missä kohdassa tuottamasi hyöty voidaan muuttaa maksulliseksi palveluksi tai tuotteeksi?

 

Ja ihan vaan vinkiksi niille, jotka eivät heti hoksaa: tämä on markkinoinnin ja myynnin yhteistä työtä.


Hei, sä oot loistava, mä haluan myydä sua!

Mä osaan myydä ja sä osaat tehdä. Mitä jos yhdistetään meidän osaaminen ja tehdään tätä yhdessä?

Suhdetoimisto Kramissa me olemme sitä mieltä, että myynti on asiakkaan aitoa auttamista parhailla tekijöillä. Se ei ole tyrkyttämistä, tuputtamista tai turhaa pommitusta, vaan aidosti niitä tekoja joista on asiakkaalle hyötyä.

Me keräämme markkinointiviestinnän parhaat ammattilaiset, ne kaikista mahtavimmat tyypit, osaksi Työystävien jengiä ja teemme asiakkaillemme sen avulla parasta asiakaskokemusta - toimistoriippumattomasti. 

Miltä kuulostaa tilanne, jossa asiakastiimissä seuraavan kerran istuukin sinun lisäksesi liuta muita markkinointiviestinnän rautaisia ammattilaisia – oli heidän taustansa sitten freelanceriydessä tai eri toimistoissa? Tähän tiimiin on käsin koottu tarkasti juuri se osaaminen jota asiakas sillä hetkellä tarvitsee. Samaan aikaan sinä pääset tekemään juuri sitä missä olet ihan timantti, ilman myyntipainetta, ilman kaiken vetovastuuta?

Uskomme, että paras asiakaskokemus syntyy vain silloin kun jokainen tiimissä saa tehdä sitä, missä on aidosti hyvä, ja sitä johon tuntee intohimoa.
Samaan aikaan syntyy myös paras kumppanikokemus.

Laita mulle viesti, niin mietitään yhdessä mihin sua voitaisiin myydä.


Taistele, markkinoija!

Taistele! Mutta sissin lailla

Oman työn merkityksen perusteluun näyttäisi kuluvan lohduttoman paljon markkinoijan työaikaa. Sen taistelun voisi lopettaa kokonaan, sillä liiketoiminnan kriittisimmät järjestelmät ja prosessit ovat jo markkinoinnin ja viestinnän pöydällä. Siellä ovat asiakas, palvelukokemus ja näkyvä arvo. Mitä, miten ja miksi.

Miksi markkinoinnin pitäisi tehdä ihmeitä hetkessä, kun myynti voi vatuloida vuositolkulla? Tai tuotetta voidaan kehittää ihan jollain muulla mitalla kuin sprinteissä?  Onko markkinointi itseasiassa sodassa? Taisteluita on nimittäin niin monella tantereella ja niitä on ollut jo pitkään. Ehkäpä markkinointi-ihmisen olisi lopetettava taistelu. Alettava kylvää toisenlaisia lääkkeitä.

Voisi alkaa auttaa, opettaa ja palvella

Miten onnellisia myyjät olisivatkaan, jos heidän virtuaaliselle tai fyysiselle työpöydälleen ilmestyisi tietoa kiinnostavista tyypeistä, ideoita keskustelun avaamiseen, läpivientiin sekä jälkihoitoon. Miten paljon helpompaa olisikaan perustella ratkaisuja, kun olisi käytössä läjä tuoreita esimerkkejä onnistumisista.

Ehkä johtoryhmä ilahtuisi jos kokouksen aluksi pyörähtäisi käyntiin näyttävä ja informatiivinen videoesittely yrityksen markkinatilanteesta. Powerpointtiin olisi koottu muutama relevantti case maailmalta, asiakasterveisiä ja uusinta tietoa siitä, millaisia asioita asiakkaat pähkäilevät antamassaan vapaassa tekstipalautteessa. Ehkä apua olisi uusimmista tilastoista yrityksen omien kanavien alati kasvavista kävijämääristä sekä tuoteitusta liideistä.

Kannattaisin bätläämisen sijaan tulosten tekemistä kaikessa hiljaisuudessa. Yllättämistä. Sen kuuluisan waun aiheuttamista sisäisesti. Kokeilisin sisseilyä, jos olisin sinä.

 


Pelkuri ei osta

”Ei me osteta palveluita talon ulkopuolelta, kun meillä on sellainen inhouse-kulttuuri”. Kuulin taas vähän aikaa sitten.

Mikäs siinä. Saahan tietoa koulutuksista ja vaikka somesta. Verkko ja kirjasto on pullollaan aineistoa, josta voi opetella vaikkapa digitaalista markkinointia tai liikejuridiikkaa. Ja kokeilemallahan oppii. Eiku siis…eihän tää päde noihin juristeihin, kun niillähän on erityisosaamista. Siinä ei voida kyllä riskeerata.

Kyllähän toi meidän taitavin koodari vääntää noi leiskat, kun se on opiskeluaikoina opetellut photoshoppaamaan ja sit ei tarvii ostaa kalliita visuaalisen suunnittelun palveluita. Ei sillä siihen mene kauaa. Niistä visujutuista osataan kyllä rahastaa, siis värillisistä laatikoista ja palluroista!

Ja hooärrähän menee ihan vaan varmistamalla että soppareissa on kaikki ihmisoikeudet rajattu pois ja että ihmisiä koulutetaan riittävästi (palkatta ja sisäisesti, koska se kuuluu tähän meidän kulttuuriin). Ainiin, no joo, palkkaukseen liittyy kyllä aika paljon niitä pykäliä. Että jotain osaamista on joskus vähän pakko ostaa. Mutta ostetaan sitä tilitoimistolta, kun niitähän me joudutaan joka tapauksessa käyttämään. Ulkoistetaan se riski sinne.

Joo, mut myynti ja markkinointi tehdään kokonaan itse. Se on niin yrityksen corea. Hyvä. Tää on hyvä päätös. Kuka muuten ehtis koodata meille crm:n? Tehdään se vaikka Access-tietokannan päälle, kun sitä osaa kaikki käyttää.

Joo-o. Osaamisen kuuluukin asua yrityksissä.

Mutta että ihan itse osataan kaikki?

Ajattelen erittäin lämpimästi niistä asiakkaista, jotka ovat saaneet ostamisesta näpeilleen. Itse asiassa en tunne juuri ketään joka ei olisi.  Ja ymmärrän tilanteet, jossa taustalla on kokemus ns. haistapaskakonsultoinnista. Siinä on varmaan ollut myös oma tarpeen määritys ihan timanttia.

Haistan pelkoa. Ei osata arvostaa ja ostaa erityisosaamista, pelätään että täydellistä ei löydykään. Laitetaan rahaa johonkin, joka ei sitten olekaan ihan bulletproofia.

Näissä firmoissa on usein vähän sama klangi omien palveluiden myynnin kanssa. Kaikki myy. Nekin jotka ei osaa. Myydään aika halvalla, kun ”eihän kukaan hullu maksa tästä näin paljoa” tai tehdään ihan täydellinen tuote ja sit aletaan myymään sitä. Eiku hei, myydään myös sitä ihan järjetöntä juttua, mitä asiakas halusi ostaa, vaikka ei oikeastaan osata. Vielä.

Se on kuulkaa kokeilukulttuuria karmivimmillaan. Onneksi sopimuksissa on rajattu ihmisiltä kaikki oikeudet pois. Ja onneksi on kirjasto.